På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Kilpailupolitiikka

Kilpailupolitiikan tavoitteena on luoda ja ylläpitää sellaista toimintaympäristö, jossa yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset. Tavoitteena on, että toimiva kilpailu koituu viime kädessä asiakkaiden ja kuluttajien eduksi. Kilpailupolitiikalla on keskeinen ja kasvava merkitys hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

 

Kilpailupolitiikan taloudellinen vaikuttavuus ei ole pelkästään suoraan rahassa mitattavaa vaikuttavuutta, vaan se luo perustan toimiville markkinoille. Toimivat markkinat ovat talouden tuottavuuden ja kehityksen kannalta avainasemassa. Toimivat markkinat kannustavat yrityksiä kehittämään toimintaansa ja luomaan uusia liiketoimintaratkaisuja. Tällä on suora kytkentä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Toisaalta taas heikon kilpailun alat rasittavat maan kansainvälistä kilpailukykyä.

 

Laaja-alaista kilpailupolitiikkaa

Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta-ajatuksena on toteuttaa laaja-alaista kilpailupolitiikkaa. Tämä näkyy myös ministeriön organisaatiorakenteessa. Kilpailulainsäädäntö, valtiontukisääntely, kilpailuneutraliteettia koskevat kysymykset sekä julkisia hankintoja koskevat säännökset muodostavat loogisen kokonaisuuden.

 

Kilpailupolitiikalla on läheinen yhteys myös kuluttaja- ja sisämarkkina-asioihin. Sekä kilpailu- että sisämarkkinapolitiikan keinojen tarkoituksena on viime kädessä toimia kuluttajan eduksi. Tehokas kilpailupolitiikka merkitsee kuluttajalle ainakin laajempaa valinnanmahdollisuutta ja edullisempia hintoja.

 

Suomen kansallisen kilpailupolitiikan täytäntöönpanon perustana on kilpailulaki (948/2011). Kilpailulain aineelliset säännökset ovat samansisältöiset kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kilpailusäännöt, erityisesti sen 101 ja 102 artiklat. EU:n kilpailusäännöt tulevat sovellettaviksi niissä tilanteissa, joissa järjestelyllä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailulakia puolestaan sovelletaan silloin, kun kauppavaikutusta ei ole. Kilpailulain nojalla voidaan puuttua yritysten toimintaan, joka rajoittaa kilpailua Suomessa tai jolla on vaikutuksia suomalaiseen asiakaspiiriin.

 

Kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen mukaan kiellettyjä ovat sellaiset kilpailunrajoitukset, joilla katsotaan yleensä aina olevan vahingollisia vaikutuksia taloudelliselle kilpailulle (kieltoperiaate). Tällaisia kiellettyjä rajoituksia ovat mm. määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset ja menettelyt kilpailun rajoittamiseksi (kartellit).

 

Lisäksi sekä kilpailulaissa että EU:n kilpailulainsäädännössä on yrityskauppavalvontaa koskevat säännökset.  Niiden mukaan tietyt liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai komissiolle, eikä kauppaa saa panna täytäntöön ennen kilpailuviranomaisen asiassa tekemää päätöstä.

 

Komissiossa kilpailuasioista vastaa kilpailupääosasto. Suomessa kilpailulainsäädännön ja Suomen kantojen valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön kilpailupolitiikan ryhmä. Kilpailuvalvonnan käytännön toteuttamisesta ja yksittäisten kilpailunrajoitustapausten käsittelystä huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Markkinaoikeus määrää kilpailulain kieltojen rikkomisesta johtuvat seuraamusmaksut ja tekee yrityskauppoja koskevat kieltopäätökset Kilpailu-ja kuluttajaviraston esityksestä.

 

Euroopan komission kilpailupääosaston kotisivuilla on tarkempia tietoja EU:n kilpailusäännöistä ja EU:n kilpailupolitiikan ajankohtaisista tapahtumista. Kansallisen kilpailulainsäädännön sisällöstä ja täytäntöönpanosta on tietoja myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kotisivuilla.

 


Sivua viimeksi päivitetty: 11.12.2013
Tulosta sivu

Lisätietoja

Virve Haapajärvi