Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset
| Liitetiedosto | Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 26/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Tieto-osasto | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-661-2 | ||
| Sivumäärä | 110 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Saatavuus | verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Raportti perustuu neljästä yliopistosta 2005 valmistuneille 5 vuotta myöhemmin suunnattuun kyselyyn, työnantajille suunnattuun kyselyyn sekä laajaan edustavaan rekisteriaineistoon. Se täydentää tutkimusryhmän aikaisempia työvoimatutkimukseen perustuvia tuloksia. Opiskelijoiden työssäkäynti on erittäin yleistä. Kyselyn mukaan 63 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli tehnyt ainakin jonkin verran töitä lukukausien aikana. Suuri osa opiskelijoista tekee osa-aikatyötä, mutta enemmistö on kokoaikaisessa työssä, ja samaten enemmistö on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Huomattava osa opiskelijoista oli samaan aikaan pitkäaikaisessa työsuhteessa tai päätoimisesti töissä. 21–25-vuotiaiden ikäryhmästä tämä osuus oli 21 prosenttia ja osuus kasvoi iän myötä, yli 35-vuotiaista osuus oli 61 prosenttia. Yksityisille yrityksille suunnatun kyselyn mukaan suurin osa yrityksistä (77 prosenttia) pitää hyödyllisenä sitä, että opiskelijalla on työkokemusta jo opintojen ajalta. Erityisesti oman koulutusalan työkokemusta arvostetaan yrityksissä, vaikka työnhakijan opinnot olisivat kesken. Opiskelijatyövoima nähdään yrityksissä joustavana, edullisena ja muuta yrityksen henkilöstöä täydentävänä työvoimana. Muuhun tarjolla olevaan työvoimaan verrattuna etenkin joustavuus on opiskelijoiden kilpailuetu työmarkkinoilla. Suurimmalle osalle opiskeluaikainen työssäkäynti oli ollut toimeentulon kannalta välttämätöntä, mutta kaksi kolmasosaa olisi hakeutunut töihin, vaikka se ei olisikaan ollut toimeentulon kannalta aivan välttämätöntä. Toimeentulon ohella työssäkäyntiin kannustaa se, että siitä on hyötyä myöhemmän työuran kannalta. Yliopistosta valmistuneista viidennes kertoi, että työssäkäynti oli hidastanut valmistumista yli vuodella. Opintojen viivästymiseen työssäkäynti oli kuitenkin harvoin ainoa syy. Enemmistö pitää opiskeluaikaista työtä hyödyllisenä myöhemmän työuran kannalta. Opiskeluaikainen työssäkäynti helpottaa siirtymisessä opinnoista työelämään, mutta sen vaikutus myöhemmän työuran työllisyyteen on pieni. Jos väestön elinikäisiä työuria halutaan pidentää, ei opiskeluaikaisen työssäkäynnin vähentäminen varmaankaan ole kaikkein toimivin keino tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Tieto-osasto/Päivi Järviniemi, puh. 050 3960 253 Rapporten bygger på en enkät riktad till personer som avlade examen vid fyra universitet år 2005 fem år efter deras examen, en enkät riktad till arbetsgivare samt ett omfattande registermaterial. Rapporten kompletterar forskningsgruppens tidigare resultat som bygger på arbetskraftsundersökning. Det är mycket vanligt att studerande arbetar under studietiden. Enligt enkäten hade 63 procent av universitetsstuderandena arbetat i åtminstone någon mån under terminerna. En stor del av studerandena arbetar deltid, men majoriteten har heltidsarbete och de flesta har också anställning tills vidare. En ansenlig del av studerandena hade ett långvarigt anställningsförhållande eller hade arbetet som sin huvudsyssla. I åldersgruppen 21–25 år hade 21 procent ett sådant jobb och andelen ökade med åldern. Hos personer över 35 år var andelen 61 procent. Enligt enkäten som riktades till privata företag anser de flesta (77 procent) att det är en fördel om en studerande skaffar sig arbetserfarenhet redan under studietiden. I företagen uppskattas framför allt arbetserfarenhet inom den egna branschen, fastän en arbetssökandes studier är oavslutade. Studerandena ses som flexibel och förmånlig arbetskraft som kompletterar den övriga personalen. Jämfört med annan till buds stående arbetskraft är flexibiliteten studerandenas främsta konkurrensfördel på arbetsmarknaden. För de flesta har arbete under studietiden varit nödvändigt för att trygga utkomsten, men två tredjedelar uppgav att de hade valt att arbeta även om det inte hade varit nödvändigt för att trygga utkomsten. Förutom för att få en utkomst ville man arbeta också för att ha nytta av det senare i arbetslivet. Var femte tillfrågad med universitetsexamen sade att arbetet hade försenat deras examen med mera än ett år. Arbetet var dock sällan det enda skälet till att studierna försenades. En majoritet anser att arbete parallellt med studierna gagnar den framtida karriären. Arbete under studietiden underlättar övergången från studier till arbetsliv men det påverkar inte sysselsättningen senare i arbetslivet nämnvärt. Om man vill förlänga tiden i arbetslivet hos befolkningen är en minskning av arbete vid sidan om studierna knappast det effektivaste sättet att nå målet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/Päivi Järviniemi, tfn +358 50 3960 253 This report is based on a survey targeted to university graduates of 2005 five years after their graduation, a survey targeted to employers and extensive representative data gathered from administrative registers. It is a continuation of an earlier study that was based on data from the official labour force survey. Student employment is very common in Finland. According to the survey, 63% of university graduates had had at least some employment during the study terms. A large part of students had part-time work but the majority worked full time. A considerable part of all students had during their studies a permanent job. Of the age group of 21–25-year-olds, this share was 21%. The share increased with age, being 61% among students older than 35 years. According to the survey, 77% of private firms consider that it is good if their student employees have work experience. Experience relevant to the field of one’s own studies is especially appreciated. Student employees are considered a flexible workforce that is complementary to the regular staff. Flexibility is an advantage for students in labour market competition. For the majority of students, working during studies was necessary for livelihood, whereas two thirds had worked also when working had not been a necessity. Additional motivation to work was that it was beneficial for later career prospects. One fifth of university graduates said that gainful employment had prolonged the duration of their studies by at least one year. However, work was seldom the only reason for delayed graduation. The majority of students considered employment during studies beneficial for their future careers. It makes transition to working life easier, but its impact on labour market success is small in the long run. It seems, thus, that decreasing the student employment rate is not the most functional way to increase the entire average length of lifetime work careers of the population. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Knowledge management department/Päivi Järviniemi, tel. +358 50 3960 253 |
||
