Lauri Ihalainen: Kotona Suomessa

Varsinainen työ on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Miten saamme kaikki ne 180 000 ulkomaan kansalaista, jotka asuvat Suomessa, myös tuntemaan Suomen kodikseen? Tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan, sillä ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan.

Suomalainen yhteiskunta elää tällä hetkellä vaihetta, jossa eriarvoisuuden kasvu on valitettavan totta. Tämä voi kohdentua erityisen vahvasti maahanmuuttajiin ja johtaa pahimmillaan syrjäytymisen kierteeseen. Erityisesti lapsilla ja nuorilla ulkopuolisuuden tai syrjinnän kokemukset voivat leimata koko elämää ja haitata aikuisuuteen kasvua.  Myönteisen asenneilmapiirin luomiseksi on tehtävä töitä päiväkodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja ylipäänsä siellä, missä lapset ja nuoret liikkuvat.

Nuorten osalta oman koulutuspolun ja tien ammattiin löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Valtion kotottamisohjelmassa sitoudutaan kahteen merkittävään avaukseen; maahanmuuttajanuorille luodaan mahdollisuus lukioon valmistavan koulutukseen, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää vuoteen 2015 mennessä pysyviä ratkaisuja sen takaamiseksi, etteivät oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttaja-nuoret jäisi ilman peruskoulun päättötodistusta.

Itse näen, että juurevaan kotoutumiseen tärkeimmät ainekset ovat kieli, koulutus ja työ. Työllistymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos ovet työelämään eivät aukene, valittavan usein kotoutuminen jää puolitiehen. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa maahanmuuttajien työttömyys tämän hallituskauden kuluessa. TEM on tämän tavoitteen saavuttamisessa avainasemassa, mutta emme saavuta sitä yksin, vaan yhteistyöllä.

Työttömyyden alentaminen vaatii räätälöintiä työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, tehostusta työllistymistä helpottaviin toimiin ja erityisesti kotoutumiskoulutukseen. Tulevina vuosina valtio panostaakin kotoutumiskoulutukseen lisäämällä TEM:n pääluokkaan maahanmuuttajien koulutukseen 5–20 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen. Myös koulutuksen laatua ja järjestämistä kehitetään Osallisena Suomessa -kokeilussa, jonka tulosten perusteella laaditaan pysyvät kotoutumis-koulutuksen ratkaisut.

Työelämän monimuotoisuutta ja hyvää asenneilmapiiriä työpaikoilla tulee vahvistaa, ja näihin tavoitteisiin myös työmarkkinajärjestöt ohjelman valmistelussa voimakkaasti sitoutuivat. Meillä TEM:ssä on vastikään hyväksytty uusi yhdenvertaisuussuunnitelma, joka luo pohjan monimuotoisuuden ja syrjinnän ehkäisyyn. Se on hyvä ohjenuora työllemme myös oman talon seinien ulkopuolella.

Kotoutuminen tapahtuu kunnissa maahanmuuttajien arjessa. Kotouttamisohjelmassa esitetään sekä kuntien rahoituksen lisäämistä että valtakunnallista kotouttamisen ohjauksen kehittämistä etenkin kuntatyöntekijöiden osaamista vahvistamalla. Lisäksi parhaillaan selvitetään kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamista kotouttamisen täytäntöönpanon tueksi. Ensimmäinen valtion kotouttamisohjelma on hyvä avaus kotouttamispolitiikan kehittämiselle ja toimeenpanon vahvistamiselle Suomessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti onnistumisia maahanmuuttajien arjessa.

Lauri Ihalainen

työministeri