TEMatiikkaa-blogi
Lauri Ihalainen: Kotona Suomessa
Kaikkien aikojen ensimmäinen
valtion kotouttamisohjelma hyväksyttiin kesäkuun alussa valtioneuvostossa. Siihen
voimme olla tyytyväisiä täällä TEM:ssä ja muissa ministeriöissä, jotka vahvalla
yhteistyöllä saivat ohjelman valmiiksi.Varsinainen työ on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Miten saamme kaikki ne 180 000 ulkomaan kansalaista, jotka asuvat Suomessa, myös tuntemaan Suomen kodikseen? Tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan, sillä ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan.
Suomalainen yhteiskunta elää tällä hetkellä vaihetta, jossa eriarvoisuuden kasvu on valitettavan totta. Tämä voi kohdentua erityisen vahvasti maahanmuuttajiin ja johtaa pahimmillaan syrjäytymisen kierteeseen. Erityisesti lapsilla ja nuorilla ulkopuolisuuden tai syrjinnän kokemukset voivat leimata koko elämää ja haitata aikuisuuteen kasvua. Myönteisen asenneilmapiirin luomiseksi on tehtävä töitä päiväkodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja ylipäänsä siellä, missä lapset ja nuoret liikkuvat.
Nuorten osalta oman koulutuspolun ja tien ammattiin löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Valtion kotottamisohjelmassa sitoudutaan kahteen merkittävään avaukseen; maahanmuuttajanuorille luodaan mahdollisuus lukioon valmistavan koulutukseen, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää vuoteen 2015 mennessä pysyviä ratkaisuja sen takaamiseksi, etteivät oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttaja-nuoret jäisi ilman peruskoulun päättötodistusta.
Itse näen, että juurevaan kotoutumiseen tärkeimmät ainekset ovat kieli, koulutus ja työ. Työllistymisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos ovet työelämään eivät aukene, valittavan usein kotoutuminen jää puolitiehen. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa maahanmuuttajien työttömyys tämän hallituskauden kuluessa. TEM on tämän tavoitteen saavuttamisessa avainasemassa, mutta emme saavuta sitä yksin, vaan yhteistyöllä.
Työttömyyden alentaminen vaatii räätälöintiä työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin, tehostusta työllistymistä helpottaviin toimiin ja erityisesti kotoutumiskoulutukseen. Tulevina vuosina valtio panostaakin kotoutumiskoulutukseen lisäämällä TEM:n pääluokkaan maahanmuuttajien koulutukseen 5–20 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen. Myös koulutuksen laatua ja järjestämistä kehitetään Osallisena Suomessa -kokeilussa, jonka tulosten perusteella laaditaan pysyvät kotoutumis-koulutuksen ratkaisut.
Työelämän monimuotoisuutta ja hyvää asenneilmapiiriä työpaikoilla tulee vahvistaa, ja näihin tavoitteisiin myös työmarkkinajärjestöt ohjelman valmistelussa voimakkaasti sitoutuivat. Meillä TEM:ssä on vastikään hyväksytty uusi yhdenvertaisuussuunnitelma, joka luo pohjan monimuotoisuuden ja syrjinnän ehkäisyyn. Se on hyvä ohjenuora työllemme myös oman talon seinien ulkopuolella.
Kotoutuminen tapahtuu kunnissa maahanmuuttajien arjessa. Kotouttamisohjelmassa esitetään sekä kuntien rahoituksen lisäämistä että valtakunnallista kotouttamisen ohjauksen kehittämistä etenkin kuntatyöntekijöiden osaamista vahvistamalla. Lisäksi parhaillaan selvitetään kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamista kotouttamisen täytäntöönpanon tueksi. Ensimmäinen valtion kotouttamisohjelma on hyvä avaus kotouttamispolitiikan kehittämiselle ja toimeenpanon vahvistamiselle Suomessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti onnistumisia maahanmuuttajien arjessa.
Lauri Ihalainen
työministeri
Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi
Tässä yksi esimerkki, miten työvoimatoimisto ja kela auttoivat kotoutumisessa.
Ulkomaalainen ystäväni pääsi suomen kielen kurssille. Hyvän kielipään omaavana, hän oppi puhumaan suomea parissa kuukaudessa. Hän halusi jatkaa opintoja, mutta myös tehdä osa-aikatöitä samaan aikaan, jottei jäisi tyhjän päälle suomen kielen kurssin loputtua.
Hän meni työvoimatoimistoon kysymään apua työnhaussa. Työvoimatoimiston vastaanotto oli tyly. He eivät auttaneet, koska suomen kielen kurssi oli kesken. Miten huonosti suomea osaava ulkomaalainen osaa hakea itsenäisesti töitä työvoimatoimiston sivuilta, kun kaikki toiminnot ovat suomeksi? Miksi palveluja ei voi saada myös englannin kielellä?
Eniten kuitenkin minua ihmetyttää se, että työvoimatoimisto ei auta työnhaussa. Eikö se ole sitä varten olemassa?
Tarina jatkuu ja ulkomaalainen ystäväni saikin osa-aikatöitä ystävän kautta. Työvoimatoimistosta ei ollut yhtään apua tässä asiassa. Hän meni kansanelälaitoksen konttoriin ja kertoi tekevänsä töitä osa-aikaisesti. Kelan virkailija kertoi, että otamme palkastasi puolet, jos teet töitä. Ystäväni hätääntyi ja yritin selittää että eihän se ihan niin ole. Sinnepäin kuitenkin. Kela nimittäin vähentää jokaisesta tienatusta eurosta 50 senttiä. Osa-aikatyö ei siis ole monellekaan taloudellisesti kannatavaa.
Näin siis Suomessa motivoidaan ulkomaalaisia ja kuin myös suomalaisia työnhakuun.
Kun työnteko ei ole taloudellisesti kannatavaa, on ihan jonnin joutavaa laatia kalliita kotouttamisohjelmia ja kurssituksia. Ainoa ratkaisu on purkaa tuloloukut ja uudistaa työvoimatoimisto niin, että siellä todellakin etsitään ihmisille töitä, eikä toimita vain kurssikeskuksena.
Nuorten maaahanmuuttajien on nähtävä käytännössä se, että koulutus kannattaa myös heidän kohdallaan.
Mielestäni eri kulttuureista tulevat ihmiset eivät sovi Suomeen, en ole kuitenkaan rasisti.
Kunpa saataisiin Suomalaisille leipää suuhun ensin.
Usein maahanmuuttajat ovat rikollisia ja jättävät asiat hoitamatta,niistä ei ole yleensä kuin haittaa.
Kotouttaisivat ne sinne mistä ovat tulleetkin.
Vähittäisvaatimus pitäisi olla Suomenkielen osaaminen ja Suomen lakien tuntemus ennen tänne
muuttoa.