TEMatiikkaa-blogi
Rakenteellisia muutoksia?
Hallitus
valmistautuu sopeuttamaan julkista taloutta. Puhutaan tietysti budjettileikkauksista, mutta myös ”rakenteellisista” muutoksista. Työuria on
pidennettävä ”alusta, keskeltä ja lopusta.”
On
suuri tarve muuttaa myös elinkeinoelämän ja julkisen vallan rakenteita. Tässä
riittää työsarkaa ennen kaikkea työ- ja elinkeinoministeriölle. Yksi tehokkaan
ja markkinatalouden tunnuspiirteistä on hyvin toimiva kilpailu. Kilpailu
muuttaa rakenteita; vahvat yritykset menestyvät ja kasvavat ja heikot ja
tehottomat katoavat. Viime vaalikaudella toteutettiin kilpailulain
kokonaisuudistus. Lainsäädäntöä kiristettiin taas hieman. Eikö tämä riitä? No,
ei riitä.
Suomen kansantalouden tehokkuutta heikentää ainakin neljä merkittävää rakenteellista ongelmaa. Julkisen sektorin harjoittama elinkeinotoiminta rajoittaa osin tarpeettomalla tavalla yksityisen palvelusektorin kasvua. Selvyyden vuoksi sanon, että en nyt tarkoita sosiaali- ja terveyspalveluita. Toiseksi: lainsäädäntö sisältää edelleenkin tarpeettomia palvelusektorin kilpailua ja kasvua rajoittavia määräyksiä.
Kolmanneksi on selvää, että elintarvikeketjumme ei tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kaiken kruunuksi on niin, että valtion elinkeinotukiviidakko on surkeasti perkaamisen tarpeessa. Tämän ovat TEM:ssäkin viime kuukausina tehdyt analyysit selvästi osoittaneet.
Eikö työurakysymys olekaan ratkaisevan tärkeä maan pitkän ajan kilpailukyvyn kannalta? No, kyllä se on. Mutta on myös hyvin tärkeää huolehtia kilpailun toimivuudesta, jatkuvasti. Ryhtyykö ministeriö joihinkin toimenpiteisiin tässä suhteessa? Todennäköisesti.
Raimo Luoma
Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi
Mihin tarvitaan julkista valtaa, jos se epäonnistuu kaikkein oleellisimmassa asiassa.
Rakenteellisia muutoksia tarvitaan paljon, mutta niiden vaikutukset riippuvat siitä mitä muutetaan ja miksi.
Löytyykö poliittista tahtoa purkaa esimerkiksi samapalkkaisuus ja kannustinloukut. Suomainen työvoima on vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta, jos ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät enenevässä määrin Suomessa lähtömaan työehdoilla ja palkkatasolla.
Suomalainen osaaminen on yltiöisänmaallinen myytti; osataan sitä muuallakin – ja puolta halvemmalla.
Kuka nyt puhaltaa tähän maahan sen hengen, jonka myötä tuottavuus nousee. Saavutetut edut istuvat lujassa ja niihin puuttuminen voi aiheuttaa legitimiteettikriisin, jos poliittinen vastuunkanto pettää.
Suomi elää menneisyydessä. Perinteiset vientimarkkinatkin ovat kuivumassa kasaan.
Jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä ajoissa tai/ja niiden kohdentamisessa epäonnistutaan, edessä on perikato.
Kilpailukyvyn rationaalisen mittaamisen edellytys on kilpailuneutraliteetti. Yhteiskuntavastuu – sanoista tekoihin on pitkä matka.
Kas niin ympyrä on sulkeutunut.